En oo huolissani kesästä... vaan syksystä

Mä ymmärrän kyllä et se ei enää tuu takasi...
Illalla rupesin miettiin et kun meen kouluun syksyllä nii ei se ole enää siellä. Sit pomppas kysymyksiä siinä hiljaisuudessa.
Kuka mun kans nyt juttelee enkun tunnilla kun ei huvita oikein opiskella?
Kuka mun kans nyt piirtää hymiötä tai tekee pelle piirustuksen opettajan naamasta?
Kuka mun kans nyt nauraa?
Ja kaikkien eniten mua on vähän suututtanu ajatus et mä aina pelasin sen kans "hirttopuuta"... mä en kyllä enää koskaa pelaa sitä kaiken tän jälkeen. Miks me ei pelattu vaan ristinollaa? 

Mutta elämä jatkuu... mutta ikävä on kova.
Elikkä mulla alkaa työt huomenna... ainakin on muutava ajateltavaa.
Mä oon nii onnellinen et nyt on kesä.

Kuva on vanha... eikä liity mitenkää tähän tekstiin.